Ympäristöluvat

Kaivoksen sijoittamisen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu laajasti v. 2007 valmistuneessa ympäristövaikutusten arvioinnissa. YVA:n perusteella kaivokselle on vuonna 2009 myönnetty ympäristölupa, jota on sen jälkeen tarkennettu lukuisilla itsenäisillä päätöksillä. Ympäristölupapäätökset ohjaavat kaivoksen toimintaa asettaen vaatimukset toimintojen laajentamiselle sekä käytölle. Ympäristölupapäätösten mukaisesti kaikkien alueiden laajennus- tai muutostöihin vaaditaan valvontaviranomaisen hyväksyntä. Ympäristörakentamista valvoo aina riippumaton laadunvalvoja, jonka tehtävänä on varmistaa, että rakentaminen tehdään suunnitelmien mukaisesti. 

Otso Gold Oy:n ympäristöluvat löytyvät Aluehallintoviraston verkkosivuilta: 

Vesien hallinta 

Ympäristölupien mukaisesti kaikki kaivosalueelle tuleva vesi (sade, lumi, sulamisvedet, louhoksiin purkautuva pohjavesi) tulee kerätä ja koota kaivosalueen vesikiertoon. Tätä tarkoitusta varten kaivoksella on käytössä lukuisten pumppujen ja putkien verkosto, joiden avulla vedet kerätään vesivarastoaltaalle. Rikastamon tuotantoprosessiin tarvitsema vesi otetaan vesivarastoaltaalta. Veden kierrättämistä kutsutaan sisäiseksi vesikierroksi. Vuosittaisen sademäärän vaihdellessa kaivokselle kertyy vettä enemmän, kuin mitä tuotantoprosessissa tarvitaan. Ympäristölupien mukaisesti ylijäämävettä voidaan purkaa putkea pitkin Perämereen, mikäli veden laatu täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset. Vaatimusten täyttymistä seurataan useissa pisteissä olevien jatkuvatoimisten mittalaitteistojen avulla, sekä viikoittaisella näytteenotolla. Kaivokselta ei johdeta mitään vesijakeita maastoon tai luonnonojiin. 

Tarkkailu

Kaivoksella toteutetaan monipuolista ympäristötarkkailua. Tarkkailua toteutetaan sekä ulkopuolisten näytteenottajien, jatkuvatoimisten mittalaitteiden sekä kaivoksen oman näytteenoton avulla. Säännöllistä tarkkailua toteutetaan 

  • kaivoksen sisäisissä vesipisteissä (kuten pumppaamot ja altaat) 

  • kaivoksen ulkopuolisissa luonnonvesistöissä (esimerkiksi Tuoreenmaanoja, Piehinginjoki)

  • pohjavesiputkissa sekä kaivosalueella että alueen ulkopuolella

  • merelle johdettavan veden lähtöpisteessä

  • Perämerellä

  • ilman laadun seurantapisteissä.

 

Lisäksi tarkkailuun kuuluvat harvemmin toteutettuna 

  • melun ja tärinän mittaukset

  • biologinen tarkkailu maalla, merellä ja sisämaan vesistöissä

  • kalataloudellinen tarkkailu

  • vesistöjen sedimenttien tarkkailu

 

Osana tuotantoa seurataan myös kaivannaisjätteiden (rikastushiekat, sivukivet) laatua ja määrää. Tarkkailun tuloksia seurataan reaaliaikaisten tulospalveluiden kautta. Valvovat viranomaiset voivat halutessaan seurata tuloksia samojen tulospalveluiden kautta. Kaivos raportoi viranomaisille toiminnastaan kuukausittain, minkä lisäksi viranomaiset tekevät valvontakäyntejä eri kohteisiin. Ulkopuoliset asiantuntijat laativat laajat vuosiraportit helmi-huhtikuussa, ja niissä käydään lävitse kaikki edellisen vuoden tarkkailut sekä verrataan tuloksia aiempiin vuosiin. Vuosiraportit toimitetaan myös viranomaisille.   

Patoturvallisuus

Kaivosalueella sijaitsee yhteensä 4 padottua aluetta, joista kaksi on tarkoitettu kaivannaisjätteille (rikastushiekat) ja kaksi veden varastointiin. Kaikilla padoilla on voimassa oleva ympäristölupa, jossa on määritelty kunkin padon rakentamiseen liittyviä asioita. Rakenteensa mukaan padot on luokiteltu Patoturvallisuuslain 494/2009 mukaisesti. Kaivosalueelta löytyy patoja kaikissa kolmessa patoluokassa. Yksi padotuista alueista, rikastushiekan B varastoalue (niin kutsutut HG -altaat), on luokiteltu myös suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi kohteeksi. Tälle kohteelle on erikseen laadittu sisäinen pelastussuunnitelma yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Kohteessa järjestetään säännöllisesti pelastus-, pato- ja ympäristöviranomaisten kesken harjoitus, jonka tarkoituksena on suunnitella pelastustöitä mahdollisen patovaurion varalle.

 

Kaikille padoille on laadittu oma tarkkailuohjelmansa, jonka viranomaiset ovat hyväksyneet. Ohjelmaa päivitetään yhteistyössä viranomaisten kanssa säännöllisesti. Kaivosyhtiön henkilökunta tekee kaikilla padoilla vähintään tarkkailuohjelman mukaiset tarkastukset jopa päivittäin. Tarkastuksissa kiinnitetään huomiota patojen rakenteisiin, vesien ohjautumiseen, rikastushiekkojen läjitykseen sekä padon täyttöasteeseen. Lisäksi lähes kaikilla padoilla on jatkuvatoimisia mittalaitteita, jotka tuottavat reaaliaikaista tietoa esimerkiksi vesialtaiden täyttöasteesta, sekä patoalueilta sisäiseen kiertoon lähtevän veden laadusta ja määrästä.

 

Kaikille padoille tehdään vuosittain laajempi ja yksityiskohtaisempi tarkastus, jossa padon rakenteita ja käyttöä tarkastellaan lain edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi padoille tehdään määräaikaistarkastuksia yhteistyössä patorakentamiseen erikoistuneiden suunnittelijoiden sekä pelastus-, pato- ja ympäristöviranomaisten kanssa. Viimeisin määräaikaistarkastus kaikille padoille on suoritettu v. 2020.

 

Kaikilla patoalueilla tehdään lisäksi myös ympäristöseurantaa. Patojen sisäpuolelta otetaan vesi- ja rikastushiekkanäytteitä, joiden avulla seurataan padotun aineen laatua. Lisäksi näytteitä otetaan padotuilta alueilta lähtevistä vesijakeista, sekä patoja ympäröivistä ojista. Joidenkin patoalueiden ympäristöön on myös asennettu pohjavesiputkia, joiden veden laatua seuraamalla voidaan varmistaa, ettei patorakenteissa ole vuotokohtia. Kaikkien tarkkailujen tulokset ovat jatkuvasti yhtiön seurannassa sekä viranomaisten tarkkailtavana.

 

Kaivosalueella rikastushiekkojen varastoalueiden patorakenteet muuttuvat tuotannon edetessä. Kestävän kaivostoiminnan mukaisesti padottuja alueita rakennetaan vain tarpeen mukaan, mikä tarkoittaa sitä, että tuotannon edetessä patoalueita joudutaan laajentamaan tai patoja korottamaan. Kaikki laajennus- ja korotustyöt toteutetaan huolellisen suunnittelun ja pohjatutkimuksen perusteella. Ennen patoihin kohdistuvia muutostöitä kaikki töihin liittyvät suunnitelmat on hyväksytettävä usealla viranomaisella. Näin voidaan varmistaa, ettei patoturvallisuus vaarannu.

 

Patoalueet sijaitsevat kaivoksen toiminta-alueella, minkä vuoksi padoilla liikkuminen ei ole sallittua. Patojen ulkoreunalla sekä padon harjalla kulkee huoltoteitä, joilla liikkuu kaivosyhtiön henkilöstöä. Patopenkat ovat korkeat ja jyrkät, eikä niitä ole tarkoitettu liikkumiseen missään muodossa. Vesialtailla veden pinta jäätyy talvisin, mutta jatkuvien pumppausten vuoksi jääkansi ei kestä altailla liikkumista.